Kun sain koirat ulkoilutettua sen ainoan kerran, jolloin heidän kanssaan tarvitsi tänään mennä, olen onnellinen siitä, että olen saanut hieman vähennettyä päätöntä koohottamista, joka on Asperger-oireyhytymäiselle hyvinkin tyypillinen juttu. Sen takia minusta tuntui, etten ole aikuistunut, vaikka ikäni (37 vuotta syyskuussa) antaisi ymmärtää jotain aivan muuta. Mutta nyt olen näillä mennyt, Asperger on epämukava seuralainen, mutta menettelee...